Rooma osa 1
Eka satsi matkakuvia, per favore!
Heti ekana iltana lähdettiin kävelemään lähialueelle ja ensimmäinen must-nähtävyys oli Parco Savellon appelsiinipuutarha ja sen upea näköala kaupunkiin. Puiston vieressä on kirkko, jonka avaimenreiästä näkyy Pietarinkirkon kupoli - suosittelen!
Myös Colosseum kuului ekan illan kohteisiin. Valtava amfiteatteri on historialtaan aika karmaiseva, tuhansia gladiaattoreita ja eläimiä tapettiin taistelunäytöksissä, joita mahtui seuraamaan jopa 55 000 katsojaa. Colosseum on raunioitunut pahasti, onkin aika vaikea uskoa että rauniota on aiemmin koristanut marmorikuori. Emme käyneet Colosseumin sisällä, koska siellä ei juuri ole mitään nähtävää - vain lisää raunioita.
Ekana viikonloppuna kävimme myös kävelemässä Via Appia Anticalla, joka on antiikin Rooman ehkä kuuluisin tie.
Appia Anticalla kupeissa oli kerrankin teetä. Normaalisti nautimme tietysti espressoa, vaikka suomalaiseen kahvinkittaamisen litran mukeista tottuneet kahvihampaani kolottelivat vähintäänkin cappuccinon perään. Sen tilaaminen päiväsaikaan olisi kuitenkin ollut vähän noloa, juoma kun on tarkoitettu aamuun. Rooman keskustassa espressokupillisesta, jonka halusi juoda istualtaan, sai pulittaa jopa 3,5 euroa - euron kulaus siis!
Sunnuntaina hullaannuin Porta Portesella, Rooman kuuluisimmalla kirpputorilla, joka on käytännössä kahden katukilometrin matkalta edullista krääsää. Mukaan tarttui muiden muassa parin kympin uusi matkalaukku ja poikkiksen äiskän lahjoittamana italialaista designia:
Keskiviikkoinen Vatikaani-päivämme oli ehkä koko loman vaikuttavin päivä. Saimme matkaamme superoppaan, joka tiesi kaikesta kaiken ja vähän enemmänkin. Erityisesti tietenkin Sikstuksen kappelin freskot porautuivat verkkokalvoilleni ikuisiksi ajoiksi. Käsittämätöntä, että Michelangelo maalasi kaiken yksin, ilman apua. Tämä kuva on otettu salaa, kappelissa pitää olla hiljaa, eikä siellä saa kuvata.
Rafaellon Ylösnousemus
Pyhiinvaeltavat ovat pussanneet Pietarin jalkaa niin ahkerasti, että se kulunut ihan sileäksi!
Pietarinkirkon torniin kiipeäminen on muuten ihan välttämätöntä, vaikka jalat joutuvatkin koville. Kirkko on kokonsa perusteella maailman suurin uskonnollinen rakennus; sen pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m².
Huomenna lisää!
Heti ekana iltana lähdettiin kävelemään lähialueelle ja ensimmäinen must-nähtävyys oli Parco Savellon appelsiinipuutarha ja sen upea näköala kaupunkiin. Puiston vieressä on kirkko, jonka avaimenreiästä näkyy Pietarinkirkon kupoli - suosittelen!
Myös Colosseum kuului ekan illan kohteisiin. Valtava amfiteatteri on historialtaan aika karmaiseva, tuhansia gladiaattoreita ja eläimiä tapettiin taistelunäytöksissä, joita mahtui seuraamaan jopa 55 000 katsojaa. Colosseum on raunioitunut pahasti, onkin aika vaikea uskoa että rauniota on aiemmin koristanut marmorikuori. Emme käyneet Colosseumin sisällä, koska siellä ei juuri ole mitään nähtävää - vain lisää raunioita.
Ekana viikonloppuna kävimme myös kävelemässä Via Appia Anticalla, joka on antiikin Rooman ehkä kuuluisin tie.
Appia Anticalla kupeissa oli kerrankin teetä. Normaalisti nautimme tietysti espressoa, vaikka suomalaiseen kahvinkittaamisen litran mukeista tottuneet kahvihampaani kolottelivat vähintäänkin cappuccinon perään. Sen tilaaminen päiväsaikaan olisi kuitenkin ollut vähän noloa, juoma kun on tarkoitettu aamuun. Rooman keskustassa espressokupillisesta, jonka halusi juoda istualtaan, sai pulittaa jopa 3,5 euroa - euron kulaus siis!
Sunnuntaina hullaannuin Porta Portesella, Rooman kuuluisimmalla kirpputorilla, joka on käytännössä kahden katukilometrin matkalta edullista krääsää. Mukaan tarttui muiden muassa parin kympin uusi matkalaukku ja poikkiksen äiskän lahjoittamana italialaista designia:
Keskiviikkoinen Vatikaani-päivämme oli ehkä koko loman vaikuttavin päivä. Saimme matkaamme superoppaan, joka tiesi kaikesta kaiken ja vähän enemmänkin. Erityisesti tietenkin Sikstuksen kappelin freskot porautuivat verkkokalvoilleni ikuisiksi ajoiksi. Käsittämätöntä, että Michelangelo maalasi kaiken yksin, ilman apua. Tämä kuva on otettu salaa, kappelissa pitää olla hiljaa, eikä siellä saa kuvata.
Rafaellon Ylösnousemus
Pyhiinvaeltavat ovat pussanneet Pietarin jalkaa niin ahkerasti, että se kulunut ihan sileäksi!
Pietarinkirkon torniin kiipeäminen on muuten ihan välttämätöntä, vaikka jalat joutuvatkin koville. Kirkko on kokonsa perusteella maailman suurin uskonnollinen rakennus; sen pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m².
Huomenna lisää!
Tunnisteet: Matkustaminen
3 kommenttia:
Itse olin kesällä viikon reissulla Roomassa. Ihana kaupunki, ja sinne kyllä haluan uudestaan. Mukava lukea, että mitä mieltä oot itse ollu kaupungista :)
Ihania kuvia! Mä haluun kans Roomaan ja ehdottomasti Vatikaaniin. Niin se matkakuume kasvaa. Kiva että teillä on ollut hyvä reissu :)
Oi, että. Tahtoo Italiaan ja Roomaan taas!
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu