Comeback!
Noniin, takaisin sorvin ääressä. Olen ehkä Irene & Sagan seuraajille selityksen velkaa hiljaiselostani. Harjavallan kodissani tekemäni remontin lisäksi blogin kirjoittaminen ei ole maistunut muistakaan syistä, elämä on vähän potkinut päähän.
Nyt uudestisyntyneenä olen taas voimissani ja jatkan muodista kirjoittamista ja koska siirryin soolouralle, saatan avautua joskus muistakin aiheista. Irene & Sagan vanhoja postauksia pääsee taas lukemaan, mutta jatkamme todennäköisesti Sagan kanssa kirjoittamista molemmat tahoillamme. Sagan blogiinhan kaikki jo osaavatkin.
Täytyy myöntää, etten ole seurannut "lomallani" muotiblogeja ollenkaan ja olen aivan
pihalla vielä siitä, mitä kaikkea rintamalla onkaan tapahtunut. Siitä olen ainakin innoissani, että pitkään seuraamani "Galleria-Laura" on perustanut oman blogin! Nyt kun olen tässä vanhalla iällä vihdoin päässyt irti Gallerian ikeestä, onkin kiva seurata Lauraa Blogspotista käsin. Lauran blogi menikin oikopäätä Irene tykkää -listalle.
Ja blogin ulkoasusta sananen: joku ehkä katsoo kieroon pinkkiä yleisilmettä, eikä se ehkä osu ihan yhteen joskus tummanpuhuvan tyylini kanssa. Se kertoo ehkä kuitenkin jotain uudesta asenteestani: yritän katsoa elämää tästedes vaaleanpunaisten lasien läpi.
Tervetuloa siis lukemaan ihanan pinnallista blogiani!
Ps. Tältä näytän nykyään; tukkaa on tullut lisää ja ihoon vähän lisää mustetta.
Nyt uudestisyntyneenä olen taas voimissani ja jatkan muodista kirjoittamista ja koska siirryin soolouralle, saatan avautua joskus muistakin aiheista. Irene & Sagan vanhoja postauksia pääsee taas lukemaan, mutta jatkamme todennäköisesti Sagan kanssa kirjoittamista molemmat tahoillamme. Sagan blogiinhan kaikki jo osaavatkin.
Täytyy myöntää, etten ole seurannut "lomallani" muotiblogeja ollenkaan ja olen aivan
pihalla vielä siitä, mitä kaikkea rintamalla onkaan tapahtunut. Siitä olen ainakin innoissani, että pitkään seuraamani "Galleria-Laura" on perustanut oman blogin! Nyt kun olen tässä vanhalla iällä vihdoin päässyt irti Gallerian ikeestä, onkin kiva seurata Lauraa Blogspotista käsin. Lauran blogi menikin oikopäätä Irene tykkää -listalle.
Ja blogin ulkoasusta sananen: joku ehkä katsoo kieroon pinkkiä yleisilmettä, eikä se ehkä osu ihan yhteen joskus tummanpuhuvan tyylini kanssa. Se kertoo ehkä kuitenkin jotain uudesta asenteestani: yritän katsoa elämää tästedes vaaleanpunaisten lasien läpi.
Tervetuloa siis lukemaan ihanan pinnallista blogiani!
Ps. Tältä näytän nykyään; tukkaa on tullut lisää ja ihoon vähän lisää mustetta.
Tunnisteet: Päivän asu
30 kommenttia:
jesh olin eka ketä liitty lukijaks :DD kivan näkönen, huomasin pinkin fanittajana ekana just tän pinkkeyden ja musta se on ainaski cool!! hyvä et muutenki pyrit irti liiasta synkkämielisyydestä :)
Ihana kuva selässä! Ja onnea uudelle blogille :)
oonkiva: hyvähyvä :D kivaa et tykkäät!
cerisier: kiitos <3
Wihi. Kirjoitat taas. :)Kiva!
Sulla ei ole enää sormusta??
sulla on aivan superduperihana väri tukassa!
ihanaa että taas kirjotat, on ollu ikävä!
Aivan hurmaava ulkoasu! Pitänee alkaa seurailla.
Uskomatonta, minulla on AIVAN sama BB:n leffajuliste seinälläni, AIVAN samoissa kehyksissä!!
Hassua!
Ihanaa nähdä sinua taas täällä blogimaailmassa, Irene! Sillä välin kun Irene&Saga oli tauolla, ehti tulla jo vähän ikävä. :)
Hei, kivaa kun olet takaisin!
Ihanaa saada sinut takaisin. Olin suorastaan pettynyt, että ihanin blogi meni salasanojen taakse, enkä päässyt lukemaan. Toivottavasti onnistun tekemään itselleni jotenkin tuon nimimerkin, ettei tarvitse anonyyminä enää kommentoida. :) -T-
Ei ehkä kuulu tänne, mutta
SAGA, miks sun blogi on nyt salainen ja vain kutsutuille?
mitä kynsilakkaa sulla on tossa tokassa kuvassa? näyttää ihanalta.
anonyymi: ei ole enää :) muutin vähä ulkoasua, joten se oli puolisen tuntia piilossa.
Ihanaa kun oot palannut<3
tuo tatska on niiin kaunis! millä menetelmälle sulle tehtiin pidennykset? mä otin just omani pois, ja revin viel rakennekynnetkin irti :D aattelin olla hetken ihan au naturel.
ihanaa irene! ulkoasu on syötävä!
<3
anonyymi: <3
uuna: eipä ole ei :(
nina: kiitos! tosin ajattelin just että pitäis värjätä tummemmaksi!
Taina: sydäntä lämmittää :)
Noora Katariina: kiitos, kiva että tykkäät!
Anonyymi: Hih! Hoksaat siis ehkä, mistä blogin nimi on tullut!
Anonyymi: <3
Milla: Kiitos :)
Anonyymi T: Jos lohduttaa, niin ei kukaan muukaan blogia päässyt lukemaan, eli se oli ihan kokonaan tauolla. Mutta täällä ollaan taas :)
Anonyymi: Se on mun siskon ja kuulemma Seppälästä :) On kyllä pirteen väristä!
Anonyymi: <3
Saga: teipeillä! ja mullakin meni hermot rakennekynsiin mut nää tukat laitan kyllä heti uusiks kun teipit pitää vaihtaa!
Anonyymi: Kiitos! :D
Voi ei, mutkin epäsormustettiin puolisen vuotta sitten. Ymmärrän ihan täysin, ettei bloggailu ole innostanut. Keräilen itsekin vielä elämäni palasia ja etsin uudelleen entisiä ja uusia kiinnostuksenkohteita päästäkseni jaloilleni. Voimia sulle, kirjoituksiasi on ihana lukea, puhumattakaan kauniista kuvistasi :)!
Hmm, etkö ole enään naimisissa siis :s
Taitaa olla hieman epäkohteliasta kysellä moista, mikäli asia on näin. Itse vastaeronneena koen asian myöntämisen ääneen vaikeaksi itsellenikin, saati sitten muille/tuntemattomille. Myöntämisestä aiheutuu suunnatonta mielipahaa ja kyselijöillä haluaisin näyttää kieltä. Avioerossa kokee aina epäonnistumisen ja häpeänkin tunteita. Toivottavasti Irene sinun tapauksessasi ei ole kysymys mistään mietintätauosta vakavammasta. Olen jokatapauksessa iloinen, että pääsen jälleen lukemaan vaateaatoksiasi
Kiva kun teit kambäkin, tykkäilin aina teidän blogia lukiessani nimenomaan sun tyylistä. :) Tukkas on tosi kivan näkönen ja toi punertava väri mahtava. otin ite kanssa pari viikkoa takaperin jatkot, ja ai että ovat ihanat! Bloggailuinnon puuttumisen tajuan erittäin hyvin, mulla kanssa kaatu piiiitkä suhde+kihlaus joku aika sitten, mut aika helpottaa aina, vaikka kliseiseltä kuulostaakin. Tsemppiä bloggailuun ja muuhunkin elämään! :D
Mai: kiitos tsempistä! sitä aina ajattelee että muutkin on olleet samassa tilanteessa ja selvinneet!
Anonyymi: no virallista joo vielä, mutta..
Saija: kiitos sullekin tsempistä. Olen kyllä käynyt pohjalla, mutta uskoisin että pahin on takana - toivottavasti. Yritän jaksella ihanien kommenttien voimalla pitää yllä hyvää blogia!
Tarzan: Yritän muistaa, että aika parantaa..mutta sitä on välillä vaikea uskoa. Mutta kiitos kivoista sanoista :) Ja juu pidennykset on ihan mahtavat vaikka aikaa hoitoon kuluukin!
Hienoa, että blogisi on tehnyt paluun :) sun tekstejä on mukava lukea, varsinkin sujuvan kielen takia!
Mäkään en osaa sanoa muuta tähän tilanteeseen, muuta kuin että kokemuksesta: aika ja arki todellakin vain parantaa, niin se vaan menee, vaikka sitä ei ikinä uskoisi siinä kaiken keskellä.
Aivan upea tatuointi, tykkään kovasti :)!
Ja tosi siistiä, kun olit maininnut mut täällä, oon todella imarreltu :) Kiitoksia siis :)
Anonyymi: Kiitos kovasti ja ajan lisäksi parantavat lukijoiden kauniit sanat :D
Laura: Kiitsa, se on peitetatuointi, Rostilla meni "hetki" ennen kuin se keksi miten vanha tribaali peitetään ;)
Irene:
Ai Rosti teki? Mullakin on nimittäin selässä vitun ruma tribaali ja olen pitkään suunnitellut sen peittämistä, osaiskohan se suunnitella mullekin :)
Upea tatska :)
great post
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu